Did I Mention I Miss You

Moi, pitkästä aikaa! En tiedä onko teitä siellä toisessa päässä yhtäkään, enkä oikeastaan ole varma mitä olen tekemässä, mutta mulle tuli fiilis, että haluan tulla moikkamaan. Mihin nämä moikkaamiset sitten johtavat, en tiedä, se jää nähtäväksi. Kuitenkin nyt se tuntui hyvältä idealta, edellisestä kerrasta taitaa olla melkein kaksi vuotta. Huh, sanoinko tosiaan kaksi, mihin tämä aika katoaa?

Elämäntilanne viime kerrasta on muuttunut -paljon. En edes tiedä mistä aloittaisin. Ehkä siitä, että miniperheemme kasvoi yhdellä karvaisella vauvalla, shelttitytöllä nimeltä Cella. Tämä typy on varsin täynnä elävää oleva pakkaus ja hänellä riittää rakkautta jaettavaksi. Monesti toteamme, kuinka oikea päätös tämän tytön adoptoiminen olikaan. Minusta tuli vuoden 2016 aikana myös täti pienelle, aivan mahdottoman suloiselle pojalle. Tästäkin olen erittäin onnellinen! ♥
 Silloin kun viimeksi kirjoittelin, sanoin lukevani pääsykokeisiin. Koulupaikkaa ei tuolloin irronnut, eikä tosin seuraavanakaan vuonna. Sillon keväällä 2016, meille muutti tosiaan hauvavauva, jolloin pääsykoemateriaalien sijaan vietin kaiken vapaa-aikani tutustuen uuteen perheenjäseneemme. Keväällä 2017 sain taas sitten luettua töiden ohella mielestäni ihan hyvin, mutta se ei silti riittänyt. Suunnitelmissa on hakea tänä vuonna uudelleen, mutta ei mulla ole mitään paineita sen koulupaikan suhteen.

Ollaan tehty tässä välissä muutamia reissuja mm. Latviaan, Barcelonaan ja Suomen lappiin. Vuosi 2016 pyöri aikalailla normaalin arjen merkeissä. Loppuvuodesta alettiin miettiä asumisjärjestelyä uudelleen ja oman ostaminen alkoi houkuttaa.

Vuosi 2017 oli iso vuosi mun ja meidän elämässä. Alkuvuodesta aloitettiin projekti, joka aiheutti ja aiheuttaa edelleen monien mielessä ihmetystä. Aloitimme nimittäin omakotitalon rakentamisprojektin. Viime vuosi melkein kokonaan sen parissa. Alkuvuosi suunniteltiin ja pyöriteltiin papereita sinne tänne ja syksyllä alkoi itse tekeminen. Tämä projekti on luonnollisesti suuri osa arkeamme, koska teemme kaiken työn itse, joten varmasti juttua myös siitä tulee näkymään täällä blogissa. Toinen iso muutos oli se, että vaihdoin työpaikkaa. Teen nyt kaupallista työtä, joka on selkeästi enemmän mun juttu. Viime vuonna pätkäsin myös tukkani ja lahjotin latvat hyväntekeväisyyteen. Vuosi 2017 oli todella hieno, mutta myös raskas vuosi, ja ennenkaikkea, kasvoin hurjasti myös ihmisenä.

Vuosi 2018 pitää sisällään monia jännittäviä juttuja, suurimpana sen, että pääsemme muuttamaan itse tehtyyn kotiimme. En malta odottaa! ♥

Kuvat @saralinal